Aiempia tuotantoja

Haluamme esitellä sinulle aiempia tuotantojamme, joita olemme tuottaneet kuluneen 25:n vuoden aikana.

 

Satuhäät

Satuhäät – suomalaisia rakkaustarinoita oli Yle TV2:n vuosina 2004-2016 esitetty ohjelmasarja, jossa katsojat pääsivät kuokkimaan suomalaisiin häihin ja tutustumaan parien rakkaustarinoihin. Kotimainen formaatti yhdisti tosi-tv:n, dokumentin ja viihteen taitavasti. Sarjan jaksoissa esiteltiin 11 tuotantokauden ajan toista sataa rakkaustarinaa ympäri Suomen. Kulttimaineeseen noussut Yle TV2:n ohjelma tarjoili taattua viihdettä niin romantiikkaa kuin särmikästä katsottavaa janoaville katsojille. 

Kansalainen Jussila

”Ajatelkaa sitä kotkaa. Se asuu siellä korkealla, sillä on vapaus tehdä mitä vaan. Mutta sillä on myös vastuu. Se joutuu tekemään asioita. Mutta miten se itse haluaa elää?” 


Ternimaitokapseleiden verkostomarkkinointibisneksellä rikastunut ja menestyksen makuun päässyt Petteri Jussila janosi yhä korkeammalle, lisää menestystä, lisää rahaa, lisää mainetta. Kukaan ei saanut estää, kun peruskoulupohjalta ternimaitokuninkaaksi ponnistanut Jussila tähtäsi kohti huippua ja lähti valloittamaan maailmaa. ”Tulee vielä se päivä, jolloin olen molempien iltapäivälehtien kannessa”.


Yökerhojen vahtimestarina elantonsa ansainnut, itseoppinut liikemies päätti 24-vuotiaana rikastua ja lähti ensi kerran mukaan verkostomarkkinointibisnekseen. Muutaman vuoden kuluttua Jussila ja tosi-tv:n seikkailuohjelmasta tuttu Jutta-vaimo lähtivät yhdessä verkostomarkkinointiin, nyt levittämään ternimaitokapseleiden ihmeellisestä tehosta kertovaa sanomaa ilmiömäisin tuloksin. Vastaanottavainen, isoista rahoista haaveileva yleisö täytti salit paikkakunta toisensa jälkeen ja Jussila vangitsi kuulijansa puhujanlahjoillaan ja heittämällä itsensä täysillä peliin, ilta toisensa jälkeen. Verkostobisnekseen mukaan tulleelle isolle joukolle Jussila oli kuin messias, joka saarnasi paremmasta huomisesta toimien itse esimerkkinä siitä, miten tyhjätaskusta kasvaa miljonääri.


Sana kuulijat penkkeihinsä naulitsevasta ja rahaa takovasta taviksesta sai pian myös median kontalleen. Ternimaitokuningas kauniin vaimonsa, perheensä, hulppean autonsa ja kalliin talonsa kanssa komeili viikko toisensa jälkeen lehtien kannessa. Julkisuus paisui ja alkoi riistäytyä käsistä. Uuden vauvan odotuksesta tuli julkinen seikkailu, Venetsiassa kierrettiin maailmantähden elkein juorulehden toimittaja kannoilla ja upean talon sisustusta esiteltiin turkkeihin verhoutuneina samppanjalasit kädessä. Todellinen Petteri Jussila ei pian enää tunnistanut itseään kirkuvien lööppien luomasta ökymiljonäärihahmosta. Mediapersoona Jussila oli alkanut elää omaa elämäänsä – eikä miehellä rikkauden maskin takana ollut enää paljonkaan tekemistä julkisuuden luoman kuvan kanssa. Siviilissä Petteri rakasti lapsiaan yli kaiken, yritti viettää perhe-elämää, mutta samanaikaisesti teki pitkää päivää ja paiski rajusti töitä saadakseen bisneksensä kukoistamaan. Siihen tarvittiin julkisuutta, joka auttoi bisneksen teossa, mutta vei myös aikaa kaikelta muulta. Ökyelämää viettävän miljonäärin leimasta oli vaikea päästä eroon.


Jussilalla meni lujaa. Lataus oli kova, parhaimmillaan kapseleita myytiin 50000 purkkia kuukaudessa, elämä kulki kovilla kierroksilla. Kun Suomi oli saatu sekaisin, lähdettiin valloittamaan Venäjää. Suuret odotukset osoittautuivat kuitenkin pettymykseksi, venäjänmarkkinat eivät kasvaneet toivotulla vauhdilla, kapselien myynti Suomessa kääntyi laskuun ja lisäksi Jussilan suureksi järkytykseksi vuosientakaiset talousepäselvyydet ja rikostuomiot kaivettiin päivänvaloon.


Syöksykierre oli saatava pysähtymään. Jussila tarttui uuteen keinoon saavuttaa myönteistä julkisuutta. Hän lupautui mukaan ”julkkisten tv-seikkailusarjaan” ja aloitti ankaran dieetin ja kuntokuurin laihduttaakseen itsensä kuvauskuntoon. Vain viikkoa ennen sarjan kuvausten aloittamista, heinäkuussa 2004, Jussila hukkui kotirantaansa auttaessaan veden varaan joutunutta poikaansa. Seuraavan päivän iltapäivälehdet olivat saaneet kansijuttunsa, Jussila tavoittelemansa otsikot.


Kuvaus ja ohjaus Saku Pollari, leikkaus Kimmo Kohtamäki, äänisuunnittelu ja musiikki Poppe Johansson. Tuottaja Juha-Pekka Ristmeri, Filmaattiset Oy.

Muodin kulisseissa

Muodin kulisseissa piipahti syvälle muodin maailmaan. Sarjassa tavattiin lukemattomia suunnittelijoita, mallikaunottaria ja seurattiin Jari Kupiaista hänen hääriessään muodin kulisseissa.

Tosi tarina: Pirssin kyydissä

Harri Savunen, stadin taksikuskien kesken ”Pikkutupru”, lähti ensimmäiselle ajolleen yövuoroon vuonna 1973 isänsä ”Tuprun” autolla. Sen jälkeen keikkaa on riittänyt, sillä alla on 39. auto ja yli miljoona kilometriä takana..


Dokumentissa Pikkutuprun kyytiin astuvat tunnetut ja tuntemattomat asiakkaat. Kuuluisan sanoittajan poika korkkaa takapenkillä espanjalaisen brandyn ja muistelee, miten 70-luvulla palvelu pelasi. Taksikuskeista tuli heille perheystäviä, sillä huolto pelasi. Vuoden taksiasiakkaaksi Helsingissä valittu runoilija puolestaan toteaa, että ”musta jätesäkillinen taksikuitteja kertyy vuodessa”. Matkan aikana käy ilmi, että runoilijan isoisäkin ajoi taksia.
Savunen poimii kyytiin myös europarlamentaarikon, joka on menossa uusimaan hajonnutta passiaan. Matkalla selviää, että eräs helsinkiläinen taksi ei suvaitse kasvojen ehostusta omassa taksissaan. 
Rock-muusikko ottaa töölöläisen kulttiravintolan edestä kyydin ja muistelee miten hän poistui 70-luvun lopulla samasta ravintolasta. ”Katsoin pensasaidan läpi tolpalla olevaa taksia ja näin valon vilkkuvan. Vika oli katsojan silmässä. Kirjoitin siitä rallin, jossa yön ainoa valopilkku mainitaan manalan lautturina.”


Yhteiskunnan pimeää puolta valotetaan, kun yöllä kyytiin astuu prostituutiosta väitöskirjaa tekevä nainen. ”Menen osoitteeseen, jossa en aiemmin ole käynyt, joten katsotko että pääsen turvallisesti sisään.”


Savusen pitkä päivä päättyy yöllä grillille asiakkaan mukana. Asiakas tarjoaa Ilkan erikoisen, jota ei syödä autossa sisällä.

Ohjaaja ja tuottaja Juha-Pekka Ristmeri, kuvaaja Saku Pollari, leikkaaja Petri Männistö.

Matkalla Suomessa

Matkalla Suomessa -sarja esitteli ensimmäisenä tuotantokautenaan TV2:n ohjelmistossa vuonna 2004 kaikki 20 Suomen maakuntaa ja osoitti, että Suomi on kokemisen ja katsomisen arvoinen matkailumaa.

Katsojien ja kriitikoiden suosimassa sarjassa juontajat Heli Järvinen ja Nina Kujansivu matkustivat vuoronperään yhteen maakuntaan, jossa he kiersivät alueen mielenkiintoisimmat kunnat ja kaupungit ja välittivät elämyksiä nakurannalta nahkiaisen pyyntiin ja kullanhuuhdonnasta kaljaasipurjehdukseen.

Matkalla Suomessa -sarja jatkui vuonna 2005 kahdellatoista uudella puolen tunnin jaksolla. Näyttävästä kuvauksesta, eteenpäin menevästä rytmistä ja hyvästä journalistisesta otteesta kiitelty 20-osainen emosarja sai näin mereltä tuoksuvan ja raikkaan jatkon.

Kaatopaikka

Kaatopaikka oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä sketsisarja ja siinä näytteli tunnettuja naiskoomikoita, joiden huumori on aivan omaa luokkaansa.

Ajan henki

Ajan henki oli TV2:n viihdetoimitukselle tehty 20-osainen viihdepaketti, jossa tutkittiin jakso jaksolta, kuinka maailma muuttuu. Vuonna 1997 esitetyn sarjan aihealueet kattoivat elämän koko kirjon tapakulttuurin muuttumisesta seksielämän muutoksiin. Juontajina aikaa peilasivat Caron, Janina Frostell ja Eeki Mantere. Musiikista vastasivat Pedro Hietanen ja Janne Wessmanilla vahvistettu tyttöbändi All Ways.

Mainoskatko

Mainoskatko oli ensimmäinen syväsukellus suomalaisten tv-mainontaan. MTV3:lle tehty tunnin viihdedokumentti mainoselokuvakulttuuristamme esitettiin vuonna 1996. Ohjelman tekemisen yhteydessä kaivettiin vinteiltä ja kellareista yli 600 spottia, joista näytteitä tai kokonaisia spotteja ohjelmassa esitettiin toista sataa.

Vanhan tv-mainonnan esitteli Juha-Pekka Ristmeri.

100 vuotta olympiahengessä

Suomalaiset olivat olleet olympiaperheen jäseniä virallisesti sata vuotta vuonna 2007. Vuosisataan mahtui paljon iloa ja pettymyksiä, mutta ennen kaikkea mieliin jääneitä värikkäitä ja ikimuistoisia kilpailuja. 
Tuotimme Suomen olympiakomitean juhlavuoden kunniaksi 50 suomalaista sankaritarinaa, joista yksikään ei ole toisensa kaltainen. Sarjassa ”100 vuotta Olympian hengessä” katsojille esitettiin kerran viikossa suomalainen olympiatarina vuosisadan kestäneeltä taipaleelta.
Mittavan sarjan sankaritarinoissa esiintyvät muun muassa Hannes Kolehmainen, Antti Hyvärinen, Veikko Kankkonen, Heikki Savolainen, Janne Lahtela, Albin Stenroos, Jonni Myyrä, Tapio Rautavaara, Helena Takalo, Kaarlo Kangasniemi, Lydia Wideman, Paavo Nurmi, Ville Pörhölä, Ville Ritola, Matti Järvinen, Ilmari Salminen, Pekka Vasala, Lasse Viren, Armas Taipale, Siiri Rantanen, Kalle Anttila, Pentti Hämäläinen, Kustaa Pihlajamäki, Kelpo Gröndahl, Paavo Aaltonen, Eino Leino, Sylvi Saimo…ja moni muu olympiasankari.


”100 vuotta Olympian hengessä” –sarjan tilasi Suomen Olympiakomitea ja sen tuotti Juha-Pekka Ristmeri Filmaattiset Oy:stä. Toimittajana oli Tuomo Kaminen. Sarjan leikkasi Petri Männistö ja äänimaailman suunnitteli Poppe Johansson.

Skiffling around

A documentary about genuine skiffle culture around the world.

Olympic oddities

Olympic Oddities esitettiin kotimaassa MTV3:ssa.Ohjelma tehtiin kansainväliseen levitykseen vuonna 1995. Neil Hardwickin Kreikassa isännöimä ohjelma on nähty kymmenissä maissa. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tilasi kotiteatteriinsa ohjelmasta oman kopion.

Hiilimurska

Hiilimurska oli kesällä 1999 TV2:ssa esitetty 18-osainen sarja menneiltä urheilumme huippuvuosilta. Sarjassa esitettiin lukuisia urheiluhistoriamme kohokohtia viideltä vuosikymmeneltä ensi kertaa tv-yleisölle. Sarjan toimitti Tuomo Kaminen.

Ancient games

Ancient Games on kansainvälisessä levityksessä oleva dokumentti vuodelta 1995. Kreikassa kuvatussa ohjelmassa esitellään antiikin olympiakisoja.

Kunnian kentät

Kunnian Kentät sai 1997 Portorozin festivaaleilla pääpalkinnon ja samana vuonna sille annettiin Tutkivien journalistien yhdistyksen “Lumilapio” -palkinto.

Kunnian Kentät kertoo nimensä mukaan suomalaisen urheilun kunnian päivistä, joista ikävä kyllä on vierähtänyt vuosikymmeniä…

Sarjaa varten Tuomo Kaminen ja Juha-Pekka Ristmeri kävivät kaikilla vanhoilla olympia-areenoilla ja hankkivat sarjaa varten ainutlaatuista kuvamateriaalia, jota ei koskaan aiemmin ole näytetty Suomen televisiossa. Esimerkkinä mainittakoon, että meillä ei ole nähty ainuttakaan Paavo Nurmen olympiavoittoa elävänä kuvana, mutta tässä sarjassa nähdään ne kaikki yhdeksän!

Nurmen lisäksi tulevissa ohjelmissa nähdään sellaisia olympiavoittajiamme kuin Hannes Kolehmainen, Jonni Myyrä, Vilho Tuulos, Aki Järvinen, Ville Pörhölä, Albin Stenroos, Volmari Iso-Hollo, Gunnar Hockert, Julius Saaristo, Tapio Rautavaara jne…

Sarja alkaa varhaisella olympiahistorialla, jossa kerrotaan urheilun merkityksestä suomalaisten itsetunnolle niin ennen itsenäistymistä kuin pitkään sen jälkeenkin. Ensimmäisessä osassa keskitytään paljolti Tukholman 1912 olympialaisiin, mutta materiaalin harvinaisuutta kuvaa se, että näemme elävänä kuvana myös, kun Werner “Isä” Järvinen heittää kiekkoa Lontoon 1908 kisoissa!

Yhdeksänosaisessa sarjassa käydään läpi kesäolympialaiset yksitellen aina Melbourneen 1956 saakka. Sarjan päättää ennennäkemätön jakso, jossa käsitellään Antiikin Kreikan kisoja.

Pitkä kiekko

Pitkä kiekko oli neliosainen dokumenttisarja suomalaisen jääkiekkoilun historiasta, jossa ruutuihin tuotiin yli 40 kiekkosankaria menneiltä vuosikymmeniltä kertaamaan suomalaisen lätkän pelaamisen satavuotista historiaa.

Jäälle katsojat johdatteli Leena Harkimo.

Aunuksen retki

Aunuksen retki on yksi Suomen historian erikoisimmista tapahtumista. Kansalaissodan jälkeen vuonna 1919 lähes viisi tuhatta suomalaista nuorta lähti valloittamaan Itä-Karjalaa tavoitteenaan rakentaa suur-Suomi. Tehtävän oli määrä onnistua herättämällä itäkarjalaiset liittymään Suomeen ja tukemalla heidän kansannousuaan suomalaisen sotilasretkikunnan avulla.

Suomen hallitus varusti ja rahoitti budjettivaroin retken, joka ei saanut näyttää maan viralliselta sotilastoimelta. Niin retki toteutettiin vapaaehtoisvoimin. Jääkärien johdolla Suomesta Aunukseen matkanneiden retkeläisten keski-ikä oli 17 vuotta. Moni lähti seikkailemaan väärennetyin paperein ja omin luvin. Monelle retki oli kuitenkin vakaumuksen asia: Venäjällä valtaan nousseet bolsevikit haluttiin työntää mahdollisimman kauas.

Petri Männistön ja Juha-Pekka Ristmeren toimittama dokumentti Aunuksen retkestä kertoo tämän omituisen sodan hulluudesta ja kurjuudesta. Retkelle osallistuneiden säilyneet kirjeet piirtävät karun kuvan intomielellä matkaan lähteneiden ja kuoleman kentille joutuneiden nuorten ja lasten ahdistuksesta ja tuskasta.

ken on heistä kaikkein kaunein

Ken on heistä kaikkein kaunein oli MTV3:lle tehty kuusiosainen sarja misseistä ja missi-instituution historiasta. Ohjelman tekemisen yhteydessä haastateltiin yli 30 entistä Miss Suomea ympäri maailman. Suomalaisille tv-katsojille esitettiin ohjelmassa ensi kertaa muun muassa Armi Kuuselan ja Gil Hilarion kuhertelukuvia ja Armin kiitospuhe Miss Universum-kisoissa vuonna 1952.

Missit katsojien eteen toi Juha-Pekka Ristmeri.

Kunnian lumet

Kuusi osaa ja kolme tuntia hiihtourheilun huippuhetkiä.

Hiihto on suomalaisten kansallisurheilua, mutta silti sen historiaa ei olllut puitu juurta jaksaen televisiossa aiemmin!

TV2:n viihdetoimituksen ja Filmaattiset Oy:n tuottamassa ohjelmasarjassa “Kunnian lumet” Suomi hiihdetitin maailmankartalle 1800-luvulta aina 1960-luvulle saakka.

”Kunnian lumet” on jatkoa Filmaattiset Oy:n tuottamalle kesäkisojen historiasta kertoneelle ohjelmasarjalle “Kunnian kentät”, joka on palkittu niin ulkomailla kuin kotimaassakin.

Ohjelmaidea ja nimi oli keksitty ennen Lahden MM-kisojen skandaaleja. Nimi ei viittaa siihen, että kunnia jotenkin loppui 60-luvulle; kyllä monenlaisia aineita käytettiin sitä ennenkin. Vippaskonstit ovat aina olleet liki huippu-urheilua, sanoo ohjelmasarjan toimittaja Tuomo Kaminen.

Ohjelmasarjassa kerrotaan näistä “vanhoista” keinoistakin, mutta ennen kaikkea suomalaisten huippuhetkistä talviolympialaisissa silloin ennen.

Eka kerta

Sanotaan, että sitä hullumpi juoksija, mitä pidempi juoksumatka. Jos näin on, niin Suomessa hulluus lisääntyy, sillä maraton on suurta muotia. Jopa niin suurta, että ensikertalaisia koulutetaan suoriutumaan tuosta maagisesta 42195 metrin pituisesta matkasta.

”Eka kerta” kertoo, kuinka kaksi ensikertalaista valmistautui maailman parhaaksi rankatun Tukholman maratonin koettelemukseen. Kolmekymppinen muusikko Pia Bos ja 17-vuotias opiskelija Jesse Korpela päättivät osallistua maratonakatemiaan ja tulla ainakin yhden kerran oikeiksi maratoonareiksi.

Hetken päähänpistosta tuli kummallekin päähänpinttymä. Vajaan vuoden pituisessa valmentautumisessa kumpikin kulutti tossuja ja nieli kilometrejä, tutustui ravinto-oppiin ja kuunteli kehonsa uusia ääniä. Pia ja Jesse huomasivat varsin pian, että tässä leikissä päämäärän lisäksi myös liike on tärkein. Edes pahimmat rospuuttoajan säät eivät saaneet olla estämässä lenkille lähtöä, kun ensimmäinen maraton lähestyi uhkaavasti.

Kaksi täysin erilaista juoksijaa taaplasi tyylillään. Ja kummallekin tuli sananmukaisesti vettä niskaan vähän jälkeen puolivälin. Ympäriltä putoili kokeneitakin maratonin selvittäneitä, mutta oman itsensä voittaminen oli tärkein päämäärä.
 Juha-Pekka Ristmeren ohjaamassa raportissa tutustutaan päähenkilöiden lisäksi Tukholman suureen kansanjuhlaan todelliselta aitiopaikalta. Ohjelma on eka kerta siinäkin mielessä, että ensi kertaa suomalaiset pääsevät sukeltamaan tämän maratonin poikkeukselliseen juhlatunnelmaan – juoksematta itse metriäkään.